Pihalla ja puutarhassa tapahtuu

Tänään oli oikein kaunis kevätpäivä, varjossakin lämminta +7,8 astetta. Pian alkaa olla ajankohtaista ottaa petkele käyttöön ja alkaa naputtelemaan pieniä puronuomia pihamaalle. Tänään jo ilmestyi ekat vesilätäköt parkkipaikalle. Talon seinänvierukset on kanssa niin valtavien lumikerrosten peitossa että sieltäkin olisi hyvä siirtää lumet pois ja tehdä sulamisvesille ojat jotka veisi pois perustuksilta.

Viikonlopuksi olemme saamassa Prinsessan kyläilemään. Katsotaan mitä kivaa keksitään tai ehditään tehdä. Jos on kaunis ilma, pulkkamäki ja lumi-ukon rakentaminen on ihan varteenotettavia vaihtoehtoja tai eväs-retki metsään tai järvenjäälle. Huonommalla säällä ehkä lettukestit grillikatoksella. Onpa kiva suunnitella jotain yhteistä kivaa pitkästä aikaan.

6.3.2010

Puuhastelut
pihalla on
olleet aika selkeät
ja yksitoikkoiset jo pitkään.
Nyt vaan ei oikein tiedä mihin tuota lunta vielä siirtäisi, kun sitä koko ajan tulee lisää, tänäänkin.

Nuo portaiden kaiteet on noin 90cm korkeat, ja ovat tietysti räystäiden alla niin että katolta tulee lumet niille vauhdilla. Ei ole ihan resurssit riittänyt niiden puhtaana pitoon vaan on tehty siihen lumen aina vaan uudet askelmat. Kovasti jo odotan että tuolla pihalla voisi tehdä jotain muutakin kuin siirrellä lumia paikasta toiseen.
Nythän ei taas tarvii noihin puuhiin sekaantua kun olen jälleen kerran kuumeessa. Merkillinen talvi, nyt olen jo kolmatta kertaa kuumeessa marraskuun lopun jälkeen, yleensä kun minulle ei kuumetta tule vaikka sairastaisin keuhkokuumeen. Silloin marraskuussa sairastin possutaudin ja sen jälkitautina keuhkoputkentulehduksen, neljäviikkoa meni siinnä. Helmikuussa flunssa ja kuume korkealla, sairastelin kaksi viikkoa. Silloin jäi sitkeä yskä mutta muuten oli ihan OK olo, nyt sitten torstaina taas kuume pompsahti 38,1 asteeseen ja sahaa nyt parin tunnin sykleissä 38,1- 37,4 välillä. Niveliä kolottaa ja on tosi vetelä olo.

tulipahan oikeen valitusvirsi.

Eilen meillä oli kaunis aurinkoinen päivä ulkona lämpöasteita 7 auringossa, olisipa ollut ihana ulkoilukeli. Yöllä pakkanen sitten kiristyikin taas, -22,5 oli käynyt mittärissa, aamulla 8 aikaan oli -16. Nyt päivälläkin vielä -8,4, pilvistä, joten ei tee niin kauheasti mieli mennäkään ulos.
Eli piha puuhastelut on tällä hetkellä tasan ei mitään, kunhan kevättä odotellaan.

9.3.2010
Unohdin (kämmin) julkaista tuon viimeviikolla kirjoittamani valitusvirren, joten jatkan nyt siihen. Olin sunnuntain kuumeeton ja jopa maanantain töissä, mutta sitten se olikin taas potti selvä ja jäin taas kuumeen takia saikulle.

Tänään on oikein kaunis kevätsää. Ulkona paistaa aurinko ja lämpötilakin on jo plussan puolella, aavistuksen käy tuulen viima. Linnuilla rupeaa olemaan kevättä rinnassa ja näin metsänreunassa kun asuu saa kuunnella monen moista “rakkauslaulua”. Toiset sirkutaa kauniisti ja toiset taas vähän niinkuin raakkuisivat, mutta yhtä sama, kiva on kuunnella hyvää mieltään ja seurailla touhujaan. Myöskin orava-pariskunnalla näyttäisi olevan kevät mielessä, juoksevat tuossa pihapuissa peräkanaan edes takaisin.
Koko talvena ei ole pupujussit meidän pihalla juhlineet, mutta nyt viikonloppuna on jussikat ainakin juoksennelleet tuolla hangella. Lunta vaan on niin paljon että en ole lähtenyt mitään tarkastuskierrosta vielä tekemaan. Kun lumet aikanaan sulaa, tulee myös pupujen ja mahdollisien myyrien tekemät tihutyöt näkyviin. Manaillaan sitten kerralla kaikki…
Viime talvena meillä oli niin vähän lunta että leikkasin marjapensaat jo helmikuussa ja nyt marjapuskaista näkyy vasta pari hassua oksan kärkeä hangessa. Ne viinimarjapensaathan on tuossa ihan kuvan oikeassa reunassa, tuon varaston “takana”.

Kaiken kaikkiaan on kyllä ollut ihan talvinen talvi, joka on minusta kivempi kuin vettä ja räntää ja jäätä vuoron perään. Silti vaan jotenkin tähän aikaan vuodesta jo alkaa odottaa kevättä.

Avainsanat: lunta

Tänään kun meillä ei ollut kuin 4 astetta pakkasta kun tulin töistä, tuli jotenkin mieleen että kevät saisi ruveta tulemaan jo.
Eilen ja toissa päivänä meille satoi vielä 20 cm lunta lisää nyt sitä on jo 85 cm, eli jos nyt tulee vesikeli niinkuin lupailevat, toivon kovia yöpakkasia että saataisiin tälle keväälle oikein kunnon hankikelit. Sellaisia ei ole ollutkaan vuosikausiin, olisi hienoa hiihtää ja kävellä keväthangilla ihan niinkuin ennen vanhaan.
Olisipa kiva kun jo pian saataisiin taas napsia suuhun jotain tuolta omalta pihalta.
Ainoastaan meidän koira saa sieltä suuhunsa jotain koko ajan. Se kun syö lunta mieluummin kuin juo sisällä raikasta vettä, ja sitähän siellä nyt riittää. Nythän siellä ei ole muutakuin lunta, lunta, lunta vaan.

Sain tallennettua “sinisen hetken” kun pääsin eräänä päivänä tuntia normaalia aiemmin töistä kotiin.

Se olikin yksi ainoa kuva ja sitten se oli ohi.Loput kuvat näyttää vain sen miten lumi on kuorruttanut kaiken. Hirsinen pöytäryhmäkin lähes hautautunut ja sen vieressä oleva metrinen lyhtyteline jää kohta lyhyeksi. Mutta kaunista minusta tuolla pihalla nyt on.

Kynttilälyhdytkin on saaneet lumiset hatut.

Nautitaan nyt näistä “sokerihuurretuista” maisemista, eihän sitä koskaan tiedä koska ne on ohi ja

koska näitä seuraavan kerran tulee. Pakkanen kun vaan pysyisi alle 15 asteen niin olisi mukavampaa tuolla ulkona noista maisemista nauttia.

Toivotan kaikille vierailijoille Oikein Hyvää Vuotta 2010, toivottavasti taas kuluvana vuonna muutama puutarhaunelma toteutuu ja uusia unelmia syntyy.
Täällä on talvi tullut oikein rytinällä, lunta on satanut aika reiluina kerta-annoksina ja pakkasta on ollut hiukan liikaakin. Kun lunta on pihassa puolimetriä ja pakkasta melkein 20 astetta (joskus jopa ylikin) ei tule edes kaikkia kynttilälyhtyjä kaivettua esiin. Muutama lyhty kuitenkin saa joka ilta kynttilänsä, jotka tuikkivat puhtaan valkoisessa lumimaisemassa, mielestäni kauniisti ja rauhoittavasti.
Itse pihalla ja puutarhassa ei siis juurikaan tapahdu tähän aikaan vuodesta, paitsi että lumeen tehdään pieniä polkuja, liiterille ja lyhdyltä lyhdylle. :)  Ylä-pihalta, siis lähinnä parkkipaikalta, on tullut jo lunta enempi kuin koko viime talvena tuli. Siinä lumikasassa on Prinsessa hyvä laskea liukumäkeä ja niillä poluilla meidän Vili-koira sitten ulkoilee ulkoilunsa kun pakkanen on yli 19, koska se ei tykkää lenkkeillä kylmemmässä.

Se pieni valkoinen hetki oli ja meni, piha on taas harmaa ja märkä. Toivotaan että jouluksi kerkeää taas lumi maahan.
Tämä aika vuodesta on se jolloin ei tuolla pihalla ole juuri mitään tehtävissä, voi vain tehdä tulevaisuuden suunnitelmia. Itseni tuntien tiedän kuitenkin että ennen kevättä olen jossain suunnitelmassa Z, kun nyt aloitan A:sta. Ja kun toteutuksen aika tulee todennäköisesti vähintään puolet jää taas tuleville kesille kun aika loppuu.
Ensi kesän ykkös juttu tullee olemaan kasvihuone, sen perustuksien kaivukin jäänee kevääseen koska piha on todella märkä ja pehmoinen, ei ole kaivinkoneella sinne mitään asiaa. Ja ehkä terassi, sen perustukset voikin kaivaa sitten samalla,Ukin mielestä toisinpäin. Niiden lisäksi olisi kiva saada Prinsessalle oma kivi(kko)penkki.Hänellä on valtava kasa “aarteita” joita kanneta taskut pursollaan milloin mistäkin, viimeiset kivet tuli sunnuntaina Teneriffalta, jossa oltiin kolmestaan viikko. Prinsessa haluaa itse niiden kivien joukkoon istutuksia. “Ei sellaista ole oikeasti olemassa missä ei ole istutuksia”, sanoi 4vuotias minulle kun ehdotin helppohoitoista kivipenkkiä. Ja hänelle ehkä vähän “salaattimaata” josta saa suuhun jotain itse kasvattamaansa. Jne.
Kynttilät on palaneet lähes joka ilta pihalla, niiden tuikkiva valo on jotain sellaista johon en kyllästy varmaan koskaan. Ne kaunistaa harmaata pihapiiriä kummasti.

Lokakuun puolivälissä vielä raivattiin tilaa kasvihuonetta varten, 3 mäntyä ja 1 koivu sai väistyä. Niistä tuli ihan mukavasti polttopuita seuraavaa talvea varten.
Oksavuoresta tein haketta. Ja kuinka ollakkaan, kivikasa ja betoninvalumuotit olikin taas kerran tullut jemmattua väärään paikkaan. Vaan nytpä sain sitten hyvän syyn ottaa itseäni niskasta kiinni ja jatkaa “metsäpenkin” tekoa. Tämä penkkihän sai alkunsa kun laitoin sinne keväällä ja kesällä 2008 väliaikaiseen istutukseen taimia joita sain tuttavilta. Vaan nyt kun kukkapenkit rupesi pihalle valmistumaan huomasinkin että taimet ei niihin kaikki mahdu millään, niinpä tämä penkki alkoi laajeta ja laajeta. Tänne tein polkua ja penkin rajausta kivistä. Tässä alemmassa vasemmalla olevassa kuvassa näkyy alue mihin minun oli tarkoitus lopettaa tämän penkin teko, Vaan toisin kävi. Jostain (sisareni puutarhasta) ilmestyi pari tosi ihanasti lahonnutta omenapuun rungon pätkää, jotka minun oli ihan pakko sijoittaa jonnekin. Joten penkki sai luvan jatkua. Näihin puun pätkiin yritän kevääksi keksiä jotkut mukavat istutettavat. Ennestäänhän täällä metsäpenkissä kasvaa jos jonkin moista perennaa ja ahomansikoita, raparperiä ja minttua, ihanana sekamelskana. Nyt maa on niin märkää että kasvihuoneen perustuksia ei pääse kaivamaan ennenkuin routa kovettaa savimaan. Vaan tarkoitus on saada kaivuutyö ja salaojitus tehtyä talven aikana, koska keväällä taas jouduttaisiin muuten odottaamaan niin kauan että maa olisi varmasti kuiva.
Tässä vaiheessa oli vielä mustikassa kaunis ruska vaan se oli muutamassa päivässä ohi. Kultapiisku jatkoi vielä kukintaansa tuolla taustalaa. Mutta muuten rupesi piha olemaan sen näköinen että odottaa talven valkoista peittoa. Nyt näyttää että piha on melkoisen yksitoikkoinen näin syksyisin, kun kaikki koristeet lähtee talviteloilleen ja kasvit vaipuu talvi lepoon.
Marraskuu toi sitten ensilumet tullessaan ja piha sai valkoisen peittonsa ja penkkien reunat kynttilälyhtynsä. Kaiken kaikkiaan pihasta löytyy tällähetkellä 15 lyhtyä ja vielä muutamalle löytyisi vapaa paikka.

Ilmasipulit ja ruohosipulit kasvoivat hyvin, niiden väliin kylvin itämaista salaattisekoitusta, joka sekin tuotti hyvän sadon. Nyt syksyllä olivat ilmasipulit tehneet niin paljon pikku sipuleita, että kun salaatit oli syöty, ja tökin ne maahan tuli penkki ihan täyteen. Toivon että sipulit talvehtisivat hyvin, koska me tykätään syödä “sipuliheiniä” vaikka joka päivä.
Mansikat alkoi tehdä marjoja vasta heinäkuun puolivälin jälkeen mutta vastaavasti taas marjoja tuli syksyn pakkasiin saakka. Mustikoita päästiin maistelemaan omista pensaista, ne olikin ainoat joiden sato jäi pieneksi. Ei tietysti mikään ihme kun jouduin ne istuttamaan uudelleen kaksi kertaa vuoden välein. (muutosta johtuen)
Mustikoita ja mansikoita vartioi kilpikonnat. Ja punaiset kivet maalattiin Pikku Prinsessan kanssa linnun karkoittimiksi. Tuossa kuvan reunassa näkyy vähän myös hernepenkin kulmaa, siitä saimme sokeriherneitä napsia suihimme pitkin kesää.  Vadelmat jotka keväällä istutin, Maurin makeat 8kpl, eivät tehneet marjoja kuin 10kpl. Tämä puute saatiin korvattua hyvin luonnon vadelmilla joita keräsimme yhtenä viikon loppuna 15 litraa. Pensastomaatit 2kpl kasvoivat tänä kesänä ruukuissa, ne kyllä alkoi kypsyä vasta elokuussa joten suurin osa jäi raaoiksi kun pakkaset tuli. Puutarhassa olleet 6 punaistaviinimarjapensasta tuotti runsaan sadon, samoin 3 karviaismarjapuskaa. Eli mehua pitäisi riittää tänä talvena.  Mustaviinimarja pensas teki marjoja, mutta ei kovin paljon. Luumuja sen sijaan tuli runsaasti ja ne oli makeita. Kriikunoitakin tuli paljon ja ihan syötäviähän nekin oli, joskaan ei yhtä makeita kuin luumut.

Avainsanat: ilmasipuli, luumut, mustikka, Ruohosipuli, salaatti, vadelma

Tässä kohtaa pihalla oli alunperin nuo kaksi isointa kiveä, niiden kupeella kasvoi lupiinia. Niiden ympärille valoimme betonista reunuksen kukkapenkille. Siihen vaan alkoi kerääntymään uusia kiviä kun kaivelimme tontille  uusia penkkien paikkoja ja siistimme aluetta muutenkin, tuntui että kiviä tuli vastaan joka paikasta. Lopulta päätinkin tehdä siitä “kivipenkin” ja toin siihen myös meidän useiden vuosien aikana keräämät matkamuistot. Kaatuneesta ruukusta kasvaa sammalleimu ja siihen viereen laitoin keltaisen maksaruohon. Koska multaa vielä jäi näin ekana vuotena istutin siihen guineanliisan.Toiselle puolen kiviä istutin mehitähtiä ja tuonne kivien koloon minttua ja kevättä silmällä pitäen vähän helmililjojakin. Ja koska kyseessä oli alunperin kukkapenkki löytyy sieltä myös jokunen perennakin, jopa ne lupiinitkin mitkä oli jo alun alkaen tällä paikalla.Ankassa kasvaa pelargonia ja ruukuissa on vanhoja yrttien siemeniä itämässä.Tässä penkissä, kaatuneen ruukun vieressä, lepäävät meidän (tyttären ja meidän) tuhkatut lemmikkit, jotka odottavat meitä “Sateenkaarisillalla”.
Pikku Prinsessalla on lupa kiivetä kiville ja leikkiä pikku kivien kanssa. Hän nauttii suunnattomasti saadessaan laittaa kivikon uuteen järjestykseen joka kerta käydessään.

Avainsanat: kivet, Kivikkopenkki, kukkapenkki

Pihaprojekti alkoi lumien sulettua, keväällä 2009, luontevana jatkona taloprojektille.Kun tulimme tälle tontille toin mukanani joitakin taimia edellisestäpuutarhastani. Ne on olleet istutettuna tuolla tontin perillä vaneriarkussa. Ensin kaadoimme kaksi isoa koivua ja yhden ison haavan, pois autotallin nurkalta. Niistä tuli aika mukavasti polttopuuta ensi talven varalle ja haketta reilu kuutio.  Teimme sitten katoksen polttopuille vanhan ulkorakennuksen seinän viereen, saa ensi talven puut (ja tulevina vuosinakin) kuivua siinä ennen liiteriin viemistä. Nyt on noin 15 mottia puita katoksessa ja liiterissä. Seuraavaksi aloimme siivoamaan tonttia. Veimme peräkärryllisen metalliromua romuttamolle. Paluukuormassa toimme kotiin 20 mm filmivaneria jokusen levyn. Kun halvalla sai .Sitten hinasimme pois alapihalta, kotinamme yli 6kk toimineen, asuntovaunun. Sen alta paljastui, tietenkin, muutaman neliön alue josta nurmikko oli aivan kuollut. Siihen sitten kärrättiin ensin hiekkaa ja sitten multaa ja heinänsiemeniä. Sitten alkoi erillaisten penkkien suunnittelu. Mustikkapenkki, vattupenkki, kukkapenkki ja tietysti sipulipenkki. Siinä lähtökohta. Ensin suunniteltiin että tehdään niistä vesivanerista laatikot joihin istutukset on helppo tehdä. Ko vesivaneri olisi kestänyt noin 10 vuotta (kokemusta on), sitten ois alkanut olla uusittavassa kunnossa. 10 vuotta on pitkä aika ja siinä ajassa me oltais vanhennuttu aika ratkaisevasti ja uusiminen olisi silloin jo aika iso urakka. Joten siitä vanerista tulikin muotit ja me Ukin kanssa alettiin valamaan betonista niitä penkinreunoja. Ensin 3 metrinen suorakaiteen muotoinen vattupenkki, autotallin päätyyn. 8 Maurin Makeaa istutin uuteen vattupenkkiin. Sitten metrinen hernepenkki, samanlainen suorakaide. Toukokuun viimeisellä viikolla kylvin siihen yhden rivin sokerihernettä ja yhden rivin silpoydinhernettä. Aikalailla yksitoikkoisen näköisiä vaan olivat suorakaiteenmuotoiset penkit, joten piti alkaa kehitellä jotain uutta. Mustikkapenkistä sitten tulikin kahdeksankulmio, mustikoina yksi Alvar- ja yksi Aino-pensas ja niiden juurella kasvaa ahomansikat. Se muoto miellytti meitä ja niinpä sitten tehtiin toinenkin kahdeksankulmainen muotti, hiukan pienempi kuin tuo ensimmäinen, siihen istutin sitten ilma- ja ruohosipulit. Nyt kylvin 30cm itämaista salaattisekoitusta sipuleiden väliin, ensi kesänä toivottavasti on penkki jo täynnä sipuleita. Seuraavaksi sitten kaivettiin raparperit ylös nurmikolta ja tehtiin niillekin tuollainen isompi kehys. Ja sitten seuraavaksi yksi iso ja yksi pieni kehys. Emme toki ihan ilman apuja kaikkea olla tehty, vaan meidän Pikku-Prinsessa on ollut meillä kovasti auttamassa. On laittanut vettä myllyyn, työntänyt kottikärryjä ja etenkin “sököttänyt”, se oli kivoin homma. Vilistäkin olisi ollut kivaa tassutella siinä märässä betonissa, mutta kumma kyllä aina Ukki tai Mummo komensi pois. Ja täytyy kertoa rehellisyyden nimissä että vattupenkki talkoisiin osallistui myös vävy. Isommasta tulee kukkapenkki, nyt siinä on kaksi pientä sinivuokon alkua ja narsisseja. Sinivuokon jonka alkuja on kulkenut mukanani joka asuinpaikalle mihin olemme Ukin kanssa muuttaneet näiden reilun kolmenkymmenen vuoden aikana sain sen alun aikanaan Ukilta. Pienempään olen laittanut mäkimeiramin ja kylvänyt vähän salaattia, tarkoitus laittaa vielä venäläinen rakuuna siihen. Siten vielä pihan perälle isompi kahdeksankulmio, kukkapenkiksi. Siinä kasvaa nyt kultapallot, kultapiiskut, syysasteri, kuunlilja, esikko, keijunkukka ja tietysti sinivuokkoa. Vaan vielä jäi kukkia kodittomaksi. Eli tehtiin vielä yksi kukkapenkki pihan etureunaan. Siihen laitoin erilaisia liljoja ja helmililjan sipuleita. Pihassa olleiden kahden kiven ympärille valoimme betonista pyöreähkön kehyksen, muotti tehtiin sokkelin patolevystä. Kun alue oli rajattu, roudattiin siihen jokunen kivi lisää. Sitten multaa muutama kärryllinen ja pieni alue jätettiin hiekka täytölle. Siihen hiekan päälle tulee kiviä ja taas kiviä, pieniä ja vielä pienempiä.
Ne kukat, raparperit ja mintun taimet mitkä ei mahtuneet noihin penkkeihin istutan puiden katveeseen perinteiseen kohopenkkiin. Jokunen perenna päätynee tuonne tontin takareunaan heinikkoon, jospa sinne tulisi perennaniitty ajan kanssa. Sitten tarvii vielä tehdä tuolle ylä- ja ala-pihan väliselle kivikkorinteelle jotain.
Ja tokihan kesän aikana joitain noista suunnitelmista kerkesin toteuttaakin. Ja uusia ideoiya tuli siinä matkan varrella lisää. Kasvihuone on tarkoitus saada ensi keväänä pystytettyä niin että sieltä jo saisi satoakin kesällä kerättyä. Sain kaksi viiniköynnöstä, Zilga ja Beta, jotka on nyt kellarissa, toivottavasti talvehtiminen onnistuu. Ne on tarkoitus laittaa kasvihuoneeseen.
Yritän saada vielä ennen ensi kevättä päivitettyä tänne asiota joita pihalla tapahtui vuoden 2009 kesän aikana.
Tänään istutin 150 sipulia kukkapenkkeihin.

Avainsanat: Piha